Aaltoliike yleisesti

Teoria

Värähdysliike

Värähdysliike on jaksollisesti tapahtuvaa liikettä tasapainoaseman ympärillä.

Värähtelijä synnyttää aaltoliikkeen.

 

Aaltoliike

Aaltoliike voidaan jakaa mekaaniseen ja sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen.

  • Mekaaninen aaltoliike tarvitsee väliaineen edetäkseen.
    • esim. ääni.
  • Sähkömagneettinen aaltoliike ei tarvitse väliainetta.
    • esim. valo, radioaallot.

Amplitudi A on aaltoliikkeen suurin poikkeama sen tasapainoasemasta.

Aallonpituus \(\lambda\) on peräkkäisten aallonharjojen (tai pohjien) välinen etäisyys.

Jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika.

Jaksonajan käänteisarvo on taajuus \(f=\dfrac{1}{T}\) , jonka yksikkö on 1 Hz.

Aaltoliike voidaan jakaa pitkittäiseen ja poikittaiseen aaltoliikkeeseen.

  • pitkittäisessä aaltoliikkeessä värähtelysuunta on sama kuin aallon etenemissuunta.
  • poikittaisessa aaltoliikkeessä värähtelysuunta on kohtisuorassa aallon etenemissuuntaa vastaan.

 

Aaltoliikkeen perusyhtälö

Yhden jaksonajan aikana aalto on edennyt aallonpituuden mittaisen matkan.

Lasketaan tämän avulla aallon etenemisnopeus.

\(\begin{align} v&=\dfrac{s}{t} \\ v&=\dfrac{\lambda}{T} \\ v&=\dfrac{1}{T} \cdot \lambda \\ v&=f\lambda \end{align}\)

Suureyhtälöä \(v=f \lambda\) kutsutaan aaltoliikkeen perusyhtälöksi, joka on

voimassa niin mekaanisella kuin sähkömagneettisella aaltoliikkeellä.

 

Muistiinpanot

FY3/1: Aaltoliike

FY3/2: Aaltoliikkeen perusyhtälö