Alkukirjaimet

Testaa tietosi alkukirjaimista!

Suositeltava osaamistaso: 
85%

Mieti, kirjoitetaanko alla olevat sanat isolla vain pienellä alkukirjaimella. Kirjoita sana vihkoosi oikeassa muodossaan ja lisää sen perään perustelu, miksi valitsit kyseisen kirjoitustavan. (Huomaa! Selitykseksi ison alkukirjaimen valintaan ei riitä pelkästään selitys erisnimi, koska kaikki substantiivit, jotka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ovat erisnimiä.)

a) jumala 

b) renessanssi

c) stadion

d) harper leen kuin surmaisi satakielen

e) savon sanomat

f) lähi-itä

g) runebergintorttu

h) toinen maailmansota

i) korean sota

j) vasemmistoliitto

k) buenosairesilainen

m) loma-suomi

Pisteytysohje: 

Pisteytä tehtävät siten, että jokaisesta täysin oikeasta kohdasta (alkukirjain tai alkukirjaimet oikein ja selitys oikein) saat 0,5 pistettä. Pyöristä lopullinen pistemäärä tarvittaessa seuraavaan tasapisteeseen (esim. 4,5 p. => 5 p.).

a) Jumala => jumalolennon nimi => 0,5 p.

b) renessanssi => aikakauden nimi => 0,5 p.

c) stadion => julkisen rakennuksen nimi => 0,5 p.

d) Harper Leen Kuin surmaisi satakielen => henkilön nimi, teoksen nimi => 0,5 p.

e) Savon Sanomat => lehden nimi => 0,5 p.

f) Lähi-itä => maanosan nimi => 0,5 p.

g) runebergintorttu => ruokalajin nimi => 0,5 p.

h) toinen maailmansota => sodan nimi => 0,5 p.

i) Korean sota => sodan nimi, jossa on paikannimi alussa => 0,5 p.

j) Vasemmistoliitto => puolueen virallinen nimi => 0,5 p.

k) buenosairesilainen => asukkaan nimitys (erisnimen johdos) => 0,5 p. 

m) loma-Suomi => paikannimi, jossa alkuosa ei rajaa tarkasti maantieteellistä aluetta => 0,5 p.

 

 

Pisteytysohjeen mukaiset pisteet
Ymmärryksen arviointi
Navigointi

Kirjoita alla olevat virkkeet vihkoosi. Korjaa alkukirjainvirheet.

  1. jos voittaisin lotossa, haluaisin matkustaa latinalaiseen amerikkaan tai taka-intiaan.

  2. olisi mukava vaihteeksi tavata muitakin kuin eurooppalaisia, mutta en tiedä, miten keskustelu sujuisi, kun en osaa puhua espanjaa, vietnamista tai burmasta puhumattakaan.

  3. jos uskaltaisin mennä myanmariin eli entiseen burmaan, voisin tutustua esimerkiksi theravadabuddhalaisuuteen ja oppia meditoimaan.

  4. siellä on maalaiskylissä ja kaupungeissa temppeleitä, jotka eivät muistuta meille tuttua temppeliaukion kirkkoa, mutta niiden ympärillä on samantapaisia pieniä myyntikojuja kuin helsingissä hakaniemen torilla .

  5. todennäköisesti minulle tulisi hyvin pian ikävä fazerin suklaata ja pandan lakua sekä länsimaisen terveydenhuollon turvaa.

  6. lottovoittoon saakka minä käyn mäkelänrinteen lukiota ja seikkailen korkeintaan ateneumissa tai lueskelen järvi-suomessa sijaitsevalla kesämökillämme väinö linnan täällä pohjantähden alla -trilogiaa. 
Pisteytysohje: 

Saat kustakin virkkeestä yhden pisteen, jos olet korjannut kaikki siinä olevat erisnimet oikein etkä ole korjannut jotakin yleisnimeä virheellisesti erisnimeksi. Virkkeen korjaukset täytyy siis olla täysin samat kuin mallivastauksessa, jotta saat pisteen.

 

  1. Jos voittaisin lotossa, haluaisin matkustaa Latinalaiseen Amerikkaan tai Taka-Intiaan. => 1p.

  2. Olisi mukava vaihteeksi tavata muitakin kuin eurooppalaisia, mutta en tiedä, miten keskustelu sujuisi, kun en osaa puhua espanjaa, vietnamista tai burmasta puhumattakaan. => 1 p.

  3. Jos uskaltaisin mennä Myanmariin eli entiseen Burmaan, voisin tutustua esimerkiksi theravadabuddhalaisuuteen ja oppia meditoimaan. => 1 p.

  4. Siellä on maalaiskylissä ja kaupungeissa temppeleitä, jotka eivät muistuta meille tuttua Temppeliaukion kirkkoa, mutta niiden ympärillä on samantapaisia pieniä myyntikojuja kuin Helsingissä on Hakaniemen torilla. => 1 p.

  5. Todennäköisesti minulle tulisi hyvin pian ikävä Fazerin suklaata ja Pandan lakua sekä länsimaisen terveydenhuollon turvaa. => 1 p.

  6. Lottovoittoon saakka minä käyn Mäkelänrinteen lukiota ja seikkailen korkeintaan Ateneumissa tai lueskelen järvi-Suomessa sijaitsevalla kesämökillämme Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa. => 1 p. 

Pisteytysohjeen mukaiset pisteet
Ymmärryksen arviointi
Navigointi

Kirjoita alla oleva teksti vihkoosi ja korjaa virheellisesti kirjoitetut alkukirjaimet.

 

eduskunnan talot ja taide

säätyvaltiopäivien rakennukset säätytalo ja ritarihuone olivat uudelle eduskunnalle ahtaat. ennen kuin eduskuntatalo valmistui, eduskunta toimi vuosina 1907–1910 vapaaehtoisen palokunnan talossa keskuskadulla ja vuodesta 1911 lähtien heimolan talossa nykyisen yliopistokadun ja vuorikadun kulmassa. Siellä eduskunta hyväksyi suomen itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917. eduskunnan väliaikaistiloina toimineet rakennukset purettiin 1960-luvulla. valiokunnat ja kirjasto toimivat säätytalolla aina vuoteen 1931 saakka. 

 

ensimmäinen suunnittelukilpailu eduskuntatalosta järjestettiin jo vuonna 1908. eliel saarisen voitokas ehdotus sijoitti eduskuntatalon tähtitorninmäelle, mutta muun muassa keisarin vastustuksen vuoksi hanketta ei voitu toteuttaa. suomen itsenäistyttyä suunnittelukilpailun vuonna 1924 voitti arkkitehtitoimisto borg–sirén–åberg ehdotuksellaan oratoribus (puhujille). voittaneen ehdotuksen varsinainen laatija oli arkkitehti johan sigfrid sirén (1889–1961). eduskuntatalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1926 ja talo valmistui arkadianmäelle vuonna 1931. 

 

sirén oli kansainvälisesti suuntautunut arkkitehti, joka opiskeli aikakautensa virtauksia matkoillaan pohjoismaissa, saksassa, itävallassa ja italiassa. merkittävä yksittäinen esikuva eduskuntatalolle oli ragnar östbergin suunnittelema tukholman kaupungintalo, joka valmistui vuonna 1923. täysistuntosalissa on toisaalta nähtävissä vaikutteita esimerkiksi rooman pantheonista.  

 

(Teksti on suora lainaus tältä sivustolta: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/eduskunnan_talot_ja_taide/Sivut/default.aspx Luettu 14.8.2015)

Pisteytysohje: 

Kukin kappale pisteytetään erikseen. (Otsikon korjaus kuuluu ensimmäiseen kappaleeseen.) Saat kappaleesta 1 pisteen, jos olet tehnyt 5 korjausta oikein. Saat 2 pistettä, jos kappaleessa on enintään 2 virhettä.

 

Eduskunnan talot ja taide

 

Säätyvaltiopäivien rakennukset Säätytalo ja Ritarihuone olivat uudelle eduskunnalle ahtaat. Ennen kuin Eduskuntatalo valmistui, eduskunta toimi vuosina 1907–1910 Vapaaehtoisen palokunnan talossa Keskuskadulla ja vuodesta 1911 lähtien Heimolan talossa nykyisen Yliopistokadun ja Vuorikadun kulmassa. Siellä eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917. Eduskunnan väliaikaistiloina toimineet rakennukset purettiin 1960-luvulla. Valiokunnat ja kirjasto toimivat Säätytalolla aina vuoteen 1931 saakka. 

=> 2 p.

 

Ensimmäinen suunnittelukilpailu Eduskuntatalosta järjestettiin jo vuonna 1908. Eliel Saarisen voitokas ehdotus sijoitti Eduskuntatalon Tähtitorninmäelle, mutta muun muassa keisarin vastustuksen vuoksi hanketta ei voitu toteuttaa. Suomen itsenäistyttyä suunnittelukilpailun vuonna 1924 voitti arkkitehtitoimisto Borg–Sirén–Åberg ehdotuksellaan Oratoribus (Puhujille). Voittaneen ehdotuksen varsinainen laatija oli arkkitehti Johan Sigfrid Sirén (1889–1961). Eduskuntatalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1926 ja talo valmistui Arkadianmäelle vuonna 1931. => 2 p.

 

Sirén oli kansainvälisesti suuntautunut arkkitehti, joka opiskeli aikakautensa virtauksia matkoillaan Pohjoismaissa, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Merkittävä yksittäinen esikuva Eduskuntatalolle oli Ragnar Östbergin suunnittelema Tukholman kaupungintalo, joka valmistui vuonna 1923. Täysistuntosalissa on toisaalta nähtävissä vaikutteita esimerkiksi Rooman Pantheonista.  

=> 2 p.

 

(Teksti on suora lainaus tältä sivustolta: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/eduskunnan_talot_ja_taide/Sivut/default.aspx Luettu 14.8.2015)

 

 

Pisteytysohjeen mukaiset pisteet
Ymmärryksen arviointi
Navigointi

Tekemäsi itsearvion pohjalta tuloksesi prosentteina on: